Matka meni hyvin, olimme paikalla ensimmäisten joukossa kuten syksyllä Laukaalla, ja meidän kohdalle osui taas yhdistyksille pakollinen sienitestiseulonta. Näyte otettiin Wilinasta, joka oli eläinlääkärin pöydällä todella rauhallinen ja sai kovasti kehuja.
Näyttelyn teema oli joulu, mikä näkyi häkkisisustuksissa. Häkkinaapurina meillä oli kotikissoja ja heidän omistajansa kanssa tuli juteltua päivän mittaan paljon.
Emppu sai tuomariltaan EX1 CAP-sertin ja kehuja tuli päänmuodosta, lihaksikkuudesta ja värijakaumasta. Turkinlaatu saisi olla tuuheampi, Empulla kun on heikosti aluskarvaa. Pää saisi olla myös suurempi. Emppu pääsi kuitenkin tuomarin paras-vertailuunkin mukaan, ja siinä ringissä Emppu onkin aina parhaimmillaan. Minulla hauislihas kramppasi, mutta Emppu malttoi edustaa. Näyttelyhäkissä Empulla oli poikamaiset kujeet. Hän kaatoi oman vesikuppinsa, kävi Wilinan häkissä syömässä "pikkusiskon" ruoat, jälleen takaisin omassa häkissään kaatoi petinsä pystyasentoon ja makoili sen reunan päällä. Yleisö sai ainakin viihdettä Empun touhuista. Päädyin ostamaan pojalle oikein sievän vaaleanpunaisen suojaisan pesän, jossa Emppu viihtyikin hyvin.
Ensikertalainen Wilina puolestaan oli häkissä todella kiltisti, mikä yllätti meidät täysin. Sylissä Wilina painoi pään piiloon kainaloon ja tuomarin pöydälläkin ujosteli. Tuomari kuitenkin piti Wilinasta kovasti, arvioi että kasvaa isoksi tytöksi. Wilinan silmiä hän piti hurmaavan värisinä ja ilmeikkäinä. Turkin väri ja jakauma viehättivät myös kovasti. Pyysin tuomaria kertomaan näkeekö hän Wilinassa eurooppalaisrodulle tyypillisiä piirteitä. Wilina on hänen mielestään ihastuttavampi kotikissana. Hän sanoi että Wilina voisi ulkonäön puolesta olla aiemmin arvostelemansa valkoisen eurooppalaisuroksen tytär, ja hän oli uroksen pään mallia pitänyt liian kiilamaisena. Minua vertaus ei ollenkaan harmittanut, koska kyseinen uros on pärjännyt hyvin näyttelyissä, vaikkei ole ihan tyypikäs eur-rodun edustaja. Uros myös löytyy joidenkin omien kasvattieni sukupuista. Annetaan nyt Wilinan kasvaa ja tehdään ratkaisuja ensi vuonna. Wilina sijoittui kolmen kotikissanaaraan sarjassa toiseksi, hyvä tulos pikkuneidille!
Arvostelujen loppupuolella pitkänlinjan eurooppalaiskasvattaja kävi kysymässä meiltä myöhäistä lounaspaikkavinkkiä, ja päädyimme hänen seurakseen aasialaiseen ravintolaan syömään. Sekä ruoka että seura oli hyvää. 😊 Sillä aikaa tosin missasimme aikaisemman poistumisluvan ja jouduimme olemaan näyttelyssä ihan loppuun saakka, vaikkei meidän omat kisut päässeet loppukilpailuun mukaan.
Näyttelyssä oli hyvä tunnelma, asiat etenivät sujuvasti ja ruusukkeet olivat kivat jouluiset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti